tiistai 31. tammikuuta 2012

Lattian laittoa



Tämä kuva on otettu vuonna 2005.  Silloin olin päättänyt laittaa vanhaan kotitalooni uuden lattian. Vanhaan lattiaan oli päässyt imeytymään kosteutta ja siitä oli tullut vaarallinen.
Jotakin oli siis tehtävä.
Eräällä naapurilla oli lautasirkkeli ja sain häneltä puutavaran sopuhintaan pihaan tuotuna ja vähän muutakin apua.

Aluksi uskoin pääseväni paljon vähemmällä, mutta kun olin aloittanut vanhan lattian purkamisen paljastui  totuus.
Lattiaa kannattavat vahvat alusparrutkin oli kokonaan uusittava.
Seinänvieriset lankut oli kaikki poistettava. Vain luukun kohta ja lisäksi pieni kaistale vanhaa näytti enää kelvolliselta.

Vanha lattia oli niin sanotusti multipenkki. En oikein ymmärrä miten nuo multaa vasten makaavat puut olivat kestäneet yli sata vuotta?
Itse en tekniikkaa ymmärtänyt joten päätin tehdä alustan toisella tavalla.  Kärräsin kiviä ympäristöstä yhden kerrallaan ja istutin niitä tasaisesti koko alueelle. 
Siitä tuli iso urakka. Enemmän työtä kuin lankkujen naulaamiseen saattoi mitenkaan kulua.  Onneksi aikaa oli kun olin eläkkeellä ja vielä hyvässä kunnossa.

Lopulta kun lattia sitten tuli valmiiksi kutsuin myös sukulaisia paikalle. Tapahtuman kunniaksi vähän juhlittiin. 
Juotiin kakkukahvit.  En nyt muista kuka toi kakkua niin paljon että söin sitä vielä seuraavan viikonkin ajan.

Nyt seitsemän vuoden jälkeen lattia on edelleen ihan kovassa kunnossa. Samanlaista kuvaa ei voi kuitenkaan ottaa sillä ajan saatossa lankkujen väri on muuttunut likaisen harmaaksi.
Kuvassa olevat ovat äiti ja minä sekä ne sisareni jotka olivat paikalla. 

tiistai 10. tammikuuta 2012

Mummi


Minullakin on ollut mummi.  Tässä kuvassa hän seisoo Rantamaalla perunapellossa ja poseeraa kuvaajalle, joka lienee ollut Olavi-eno.
Mummi oli kotoisin Peräseinäjoelta Haapaluoman kylästä Siltalan talosta.  Sieltä pappani oli hänet jotenkin löytänyt ja tuonut Ähtäriin.

Mummi oli varsin erikoinen ihminen. Nuorempana hän oli näytellyt nuorisoseuran kerhossa innokkaasti ja osasi ulkoa pitkiä näytelmien vuorosanoja. Hänellä oli hyvä lauluääni ja usein hän halusikin laulaa.  Mummi piti minuun yhteyttä pitkillä kirjeillä joissa hän pyrki opastamaan minua elämän pulmissa.

Hän oli nimenomaan mummi. Mitään muuta nimitystä ei hänestä saanut käyttää. Hän toivoi hartaasti että me lapset muistaisimme häntä sitten kun hän on poissa.  
Olen muistanut häntä joka päivä. Hän oli minulle tärkeä ihminen elämässäni.