sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Pilven päivänä



Tänään on isäni syntymäpäivä.
Jos hän eläisi niin ikää olisi kertynyt jo 96 vuotta, mutta hän saanut jo 31 vuotta katsella maailmaa tuolta pilven päältä.
Maailmassa on nykyään pilviä niin paljon, että tänään voisi hyvinkin olla ihan liputuspäivä!

Isä oli syntynyt Jalasjärven Koskuella ison perheen poikana. 
 Elämä oli tiukkaa ja melko nuorena hän jo toi kotiinsa rahaa toimiessaan paimenpoikana.
Siinä ammatissa hän oppi tekemään hyviä luutia ja vispilöitä.
Suuresti hän rakasti luontoa ympärillään, minkä ominaisuuden minä ja sisareni olemme häneltä saaneet periä.

Täyttäessään 20-vuotta isä meni 1939 suorittamaan sotapalvelusta.  
Palvelusta jatkuikin sitten viisi vuotta yhtä mittaa, jonka hän palveli matruusina tykkivene Uusimaalla.
Kuitenkin hän selviytyi sodasta hyvin ja rauhan palattua hänet tunnettiin kovana työmiehenä.
"Kukahan ne työt tekee kun meidän sukupolvesta aika jättää?"
Näin muistan hänen joskus ihmetelleen. 

1984 toukokuun 7 päivänä isä oli tapaamassa tyttäriensä perheitä Ruotsissa kun hän sai vakavan sairauskohtauksen ja kuoli siihen muutaman tunnin kuluessa.
Saattojoukkoa oli runsaasti, kun Hänet Koskueelle haudattiin.
"Isänne oli piretty mies," sanoi haudankaivaja.

Siellä se isä nyt Pilven päivänä pilven reunalla istuu ja ihmettelee nykyistä maailmanmenoa.