torstai 23. huhtikuuta 2009

Päiväkirja Inha 23.10.1966

On sunnuntaipäivä ja tapahtumat vierivät eteenpäin kuin hyökylaine atlantin valtameressä. Talouteni on taas hyvin kituvalla pohjalla. Joudun myös muuttamaan kaikkien muiden vuokralaisten tavoin täältä pois, kun tämä talo on myyty.
Kaikesta huolimatta olin taas tanssimassa, mutta ei ollut hauskaa. Minua pyydettiin sinne ovimieheksi, josta olen iloinen.
Kun yöllä sitten palasin hakemaan pyörääni baarin edestä, niin huomasin että valoille oli tehty ilkivaltaa. Lamppu oli nurinpäin ja dynamosta niskat poikki.
Asia harmittaa sitä enemmän kun Minulla oli Sepon pyörä.
Kävin myös Vuorisen Olavilla tänä iltana ja Heikkolan Erkki kyyditsi minut pientä maksua vastaan tänne Kesoilin eteen saakka.
OOO
Viimeisillä vakuutusrahoilla olin ostanut kunnolliset vaatteet.
Kotiutuminen oli helppoa kun sain palata vanhaan työpaikkaani varikolle. Uusi asunto minulla kesti vaan pari viikkoa, kun jouduin taas etsimään uutta. Välit Mairen kanssa olivat selvästi viilenneet ja mitään muutakaan ei oikeastaan ollut.
OOO
HURMIO
.
Luin kirjaa "Hiljainen kuolema,"
se kertoi
jokapäiväisen elämän vaaroista.
Heitin sen pois
ja:
odotin kuolemaa.
.
Vesijohtovesi oli ruskeaa.
Siinä kihisi
kolibakteereita ja iilimatoja.
oksensin
ja sanoin:
Hyi!
.
Luin lääkärinkirjaa.
Totesin itseni sairaaksi
söin pulvereita
ja
join suuvettä.
.
Pussasin,
ja
pesin suuni.
Morsiameni sanoi:
Hyi!
.
Sitten hänkin luki
ne kirjat
ja:
Me molemmat
kuolimme
hiljaisen kuoleman.
.
Olimme marttyyreja,
sillä noudatimme
hygienisyyttä,
ja kuolimme
terveydenhoitoon.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hieno runo ! EG

Harakka kirjoitti...

No olipas siinä hieno runo!
Liian puhtaanakin voi vaikka kuolla!
Pitää olla vähän likainenkin joskus!