perjantai 30. huhtikuuta 2010

AUTIOTUPA

Saatiin runopiirissä vaikea aihe, mutta minulle se oli kuitenkin kiinnostava ja haastavakin koska vanha kotini on nykyään autiona, jota yhä isännöin.
Siihen liittyy paljon tunteita ja muistikuvia, jotka halusin tallentaa tähän runoon.
Kaikki tässä sanottu on totta.


KAIKU JA AUTIOTUPA


Katolla kasvaa sammal
maali räystään rakoilee.
Talo autio jossa
saranapuolelta ovi on irti.

Tuvassa iso kivimuuri
on vielä paikoillaan.
Nokiset seitit ja lepakon kolot
huokailevat yössä.

Hämärä hiipii kuin musta varjo
yli pihan koiranputkien.
Kuuset seisovat hiljaa
talon aution yllä.

Huuhkaja huutaa.
Kaiku vastaa yhä uudelleen:
“hu huu hu huu
hu huu hu huu.”

Portaan läpi kasvaa paju
se työntää oksaa
ikkunasta sisään.
Pieni sammakko hyppää portaalle.
Pöllö huutaa:
“Hu huu!
Hu huu!”


Mummon kammarin runopiirin tehtävä.
Sulo Heinola
7.4.2010 Tampereella.

2 kommenttia:

seijastiina kirjoitti...

Tykkäsin, hyvä! :D

suloensio kirjoitti...

Kiitos kun tykkäsit runostani, se rohkaisee ja innostaa jatkamaan harrastusta.