torstai 6. tammikuuta 2011

Elämän retki

Ei onnea voi ihan kaikille riittää,
sillä mielensä mukaan kylvää ja niittää
kohtalo tahtonsa mukaan.
Ei itse voi määrätä kukaan.

Vaan se onkin onni jo näin
on ihmisen mieli niin musta,
joka määräisi aina väärinpäin
vailla oikeaa tarkoitusta.

Elämän juoksuun
kukkien tuoksuun
on mukava nukahtaa
kun käkönen kukahtaa.

Paras toivoa: Elämän retki
se olkoon mikä vaan
niin hyvä on jokainen hetki
joka meille annetaan.

Kirj. Sulo Heinola 6.1. 2011
Ähtärissä.

4 kommenttia:

ritvaliisa kirjoitti...

Tarkoittaako tämä, rakas runoilija, että elämän retki voi olla mitä vaan ja omatunto on puhdas?

suloensio kirjoitti...

Sitä voi toivoa.

ritvaliisa kirjoitti...

Minä en halua niin elää edes ajatuksissani. Haluan olla aina rehellinen muita ihmisiä kohtaan.

seijastiina kirjoitti...

Hyvä runo, pidin siitä.
Kesän kaipuu jo orastaa mielessä.