tiistai 10. tammikuuta 2012

Mummi


Minullakin on ollut mummi.  Tässä kuvassa hän seisoo Rantamaalla perunapellossa ja poseeraa kuvaajalle, joka lienee ollut Olavi-eno.
Mummi oli kotoisin Peräseinäjoelta Haapaluoman kylästä Siltalan talosta.  Sieltä pappani oli hänet jotenkin löytänyt ja tuonut Ähtäriin.

Mummi oli varsin erikoinen ihminen. Nuorempana hän oli näytellyt nuorisoseuran kerhossa innokkaasti ja osasi ulkoa pitkiä näytelmien vuorosanoja. Hänellä oli hyvä lauluääni ja usein hän halusikin laulaa.  Mummi piti minuun yhteyttä pitkillä kirjeillä joissa hän pyrki opastamaan minua elämän pulmissa.

Hän oli nimenomaan mummi. Mitään muuta nimitystä ei hänestä saanut käyttää. Hän toivoi hartaasti että me lapset muistaisimme häntä sitten kun hän on poissa.  
Olen muistanut häntä joka päivä. Hän oli minulle tärkeä ihminen elämässäni.

16 kommenttia:

Paula kirjoitti...

Tuon kaltaiset mummit ovat aarteita elämässä!

Sulo Heinola kirjoitti...

Paula
Se on kyllä totta. Kaikista muistakin isovanhemmistani minulla on pelkästään hyviä muistoja.

ritvaliisa kirjoitti...

On ihanaa, että voi isovanhemmiltaan periä elämänkokemusta. Minä en ole tavannut omaa mummiani. Ukkini kyllä tapasin.

A kirjoitti...

Tuollainen mummi ei etsi omaansa, vaan ajattelee aina lapsiaan ja lapsenlapsiaan.;)

Onnea mummistasi, Suloensio!<3

Sulo Heinola kirjoitti...

ritvaliisa
Niin ne asiat vaihtelevat. Varmaan kuitenkin Ukkisi tapaaminenkin jo rikastutti Sinun elämääsi. Nyt vuosien karttuessa ymmärtää paremmin näidenkin asioiden arvon.

Sulo Heinola kirjoitti...

Aili-mummo
Ainakin Hänelle oli perhe hyvin tärkeä ja muistan kun menin vihille sain häneltä häälahjaksi arvokkaan ruoka astiaston.
Hän ehti nähdä myös vanhemman tyttäreni Satun, joka oli neljä vuotias hänen kuoltuaan.

Anonyymi kirjoitti...

On ihanaa kantaa muistoissaan noin positiivista kuvaa isovanhemmastaan. Muistat varmaan Bertta-isoäitini.
Hän oli minun elämäni TÄRKEÄ ihminen elämänohjeineen.
Olkaamme kiitollisia ihanista mummoistamme

Sulo Heinola kirjoitti...

Anonyymi
Muistan tietenkin isoäitisi Bertan. Hän oli hyvin valoisa ihminen ja aina valmis auttamaan. Kotonasi hän oli tärkeä ja rakastettu perheenjäsen. Mummit ja isoäidit ovat näyttäneet meille silloin tietä elämälle.

Iines kirjoitti...

Sinun mummisi on mummien mummi, oikea mummi. Se näkyy hänen kauniissa katseessaan ja ystävällisessä ilmeessään. Minun mummillani - tai hänen sisarellaan, sillä mummini kuoli ennen syntymääni - oli tuommoinen samanlainen esiliina. Pellolla hänkin seiso ja hymyili.

Sulo Heinola kirjoitti...

Iines
Mummille oli aina tärkeää pitää esiliinaa. Hän oli ahkera osallistumaan asioihin vielä tuolloin kun kuva on otettu. Myöhemmin oli yhteyksiä vähemmän kun hän papan kuoltua oli uudelleen naimisissa. Aina oli mukava nähdä kuitenkin Mummia!

Harakka kirjoitti...

Sulla on ollut ihana mummi esiliinoineen!
Mulla oli mummu, jolla oli myös se esiliina aina yllään!
Mun äiti oli Kurikasta kotoisin, mahtaakohan se olla lähellä tätä Peräseinäjokea.
Kun mielessäni on tämä Haapaluoman kylä, kuin äiti olisi siittäkin joskus jutellut?

Sulo Heinola kirjoitti...

Harakka
Ennen oli mummuilla esiliinat nykyään usein myös meillä miehilläkin on esiliina. Vaikka ei ole tarvinnut enää joutua kuokan kanssa perunapellolle niinkuin nuorempana.
Maailma muuttuu!
On sitten sinullakin pohojalaisuutta sillä eihän Seinäjoelta pitkä Kurikkaan ole. Peräseinäjoki on nimittäin hiljakkoin liitetty Seinäjokeen.

Tuula kirjoitti...

Anni mummista on jäänyt todella kauniit muistot,hän oli aina hyvin huoliteltu ja hiukset nätisti laitettu, hän oli aikaansa edellä, olen usein häntä muistellut. Tuula

Sulo Heinola kirjoitti...

Tuula
Aika kuluu ja monet kultaiset muistot säilyvät. Ne ovat osana meitä ja tätä elämää. Sinulle varmaan jäi Anni mummista paljonkin muistoja kun hän asui teidän naapurina yksinkin jonkin aikaa.

ritvaliisa kirjoitti...

Esiliina kuului äitini (adoptioäiti)vaatetukseen ehdottomasti arkena, ja ihan samanlainen kuin kuvassa. Äitini on mummi-ikäinen eli hän oli täyttänyt 55 vuotta, kun minä olen syntynyt. Hän on ollut ihana mumminkorvike monelle ikäiselleni ja vähän vanhemmille sukulaisen lapselle. Iita-tädiksi he häntä kutsuivat. Vasta viimevuosina kuulin, kuinka hän oli hoivannut sisaruksiensa lapsia. Äitienpäivänä -runo blogissani kertoo hänestä.

Sulo Heinola kirjoitti...

Aina niihin lapsuuden muistoihin liittyy äiti tai mummi. Vielä nytkin jatkuu samalla tavalla, vaikka miehen ja naisen roolit ovatkin muuttuneet.

Sinulla oli adoptiolapsena vähän normaalista poikkeava tilanne. on kuitenkin tärkeää että lapsuuteen sisältyy onnellisia muistoja.