sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Erkki Heikkola

Erkillä oli esikuvana Tarzan. Isäni kertoi tarinaa tällä tavoin: Erkki ryhtyi määrätietoisesti harjoittelemaan kiipeilyä puissa ja olikin jo ihailtavan taitava. Hän saattoi edetä metsässä hyppien puusta toiseen ihan kuin oikea Tarzan, kunnes tapahtui vahinko, ja Erkki putosi puusta ja jalka meni poikki. Siihen loppui Erkin Tarzanin ura. Isä Aati kävi vielä kaatamassa puun, jossa vahinko tuli. Näistä ajoista tähän päivään Erkki kuitenkin muistetaan Ähtärin Tarzanina.
Heikkola oli paikka, jossa poikkesin usein. Erkin äiti oli nimeltään Lempi, hän oli isoluinen nainen, jonka hampaistakin oli vain osa jäljellä. Isä oli Adiel, joka oli kansaninsinööri Vääräkosken tehtaan palkkalistoilla. Hän oli tehnyt tärkeitä keksintöjä paperikoneisiin, ja kuulemani mukaan hänet tunnettiin ulkomailla asti. Elintavat olutlasin ääressä karkoittivat miehen kotoa ja etupäässä hän ihan asui tehtaalla.
Heikkola oli ilmeisesti aikoinaan ollut Ahopellon torppa, jossa viljelys vähillä mailla oli lopetettu. Talo oli harmaa maalaamaton hirsitalo, takaseinällä roikkui hirventalja joka kuhisi täitä.
Metsän reunassa oli pieni riihi, jossa Erkki teki pieniä korjaustöitä.
Välillä Erkki innostui myös moottoripyöristä, ja muistan hänet myös jäärata-ajojen sankarina. Nuorena hän metsästeli ja oli erittäin hyvä ampuja. Vanhemmalla iällä hän hylkäsi vanhan Heikkolan ja muutti naapuriin jonka asukkaat olivat kuolleet.
Yhteen aikaan puhuttiin hänellä olleen melkoinen rahakokoelma. Kerran kysyin, ja hän silloin kertoi myyneensä sen pois. Myöhemmin hän työskenteli pikitöissä kesät ja talvisin hiihteli. Kaikenlainen urheilu oli hänelle tärkeää pyöräilyä, hiihtoa ja juoksua vielä vanhanakin. Hölkkämitali kokoelmakin taisi olla melkoinen. Myös ulkomailla Erkki matkusteli paljon.
Erkin kuoltua paikallisessa lehdessä puhuttiin Ähtäriläisestä erakosta, jota hän ei ollut vähääkään. Erkin tavaroita varten jouduttiin perustamaan oma kirpputori, joista jotkut toivottavasti eksyivät paikalliseen museoon.
Erkki oli erikoinen oman tiensä hyväntahtoinen värikäs kulkija. Lapsena sanoin hänelle: "Haluan tulla samanlaiseksi kuin sinä,"
"Ei taida kannattaa,"sanoi Erkki.

Ei kommentteja: