Tämä kuva on otettu vuonna 2005. Silloin olin päättänyt laittaa vanhaan kotitalooni uuden lattian. Vanhaan lattiaan oli päässyt imeytymään kosteutta ja siitä oli tullut vaarallinen.
Jotakin oli siis tehtävä.
Eräällä naapurilla oli lautasirkkeli ja sain häneltä puutavaran sopuhintaan pihaan tuotuna ja vähän muutakin apua.
Aluksi uskoin pääseväni paljon vähemmällä, mutta kun olin aloittanut vanhan lattian purkamisen paljastui totuus.
Lattiaa kannattavat vahvat alusparrutkin oli kokonaan uusittava.
Seinänvieriset lankut oli kaikki poistettava. Vain luukun kohta ja lisäksi pieni kaistale vanhaa näytti enää kelvolliselta.
Vanha lattia oli niin sanotusti multipenkki. En oikein ymmärrä miten nuo multaa vasten makaavat puut olivat kestäneet yli sata vuotta?
Itse en tekniikkaa ymmärtänyt joten päätin tehdä alustan toisella tavalla. Kärräsin kiviä ympäristöstä yhden kerrallaan ja istutin niitä tasaisesti koko alueelle.
Siitä tuli iso urakka. Enemmän työtä kuin lankkujen naulaamiseen saattoi mitenkaan kulua. Onneksi aikaa oli kun olin eläkkeellä ja vielä hyvässä kunnossa.
Lopulta kun lattia sitten tuli valmiiksi kutsuin myös sukulaisia paikalle. Tapahtuman kunniaksi vähän juhlittiin.
Juotiin kakkukahvit. En nyt muista kuka toi kakkua niin paljon että söin sitä vielä seuraavan viikonkin ajan.
Nyt seitsemän vuoden jälkeen lattia on edelleen ihan kovassa kunnossa. Samanlaista kuvaa ei voi kuitenkaan ottaa sillä ajan saatossa lankkujen väri on muuttunut likaisen harmaaksi.
Kuvassa olevat ovat äiti ja minä sekä ne sisareni jotka olivat paikalla.
