Tavattuani Mairen Tampereella ja oltuani vielä viikon sairaalassa olen nyt taas komppaniassa. Minulla on viikko marssivapaata, ja olen viettänyt aikaani vain oleskelemalla. Toiset ovat sissijotoksella huomiseen.
Olen siis könsyjen ja komennusmiesten jatkona täällä.
Niin jospa kertoisin niistä Tampereen muistoistani, kun olin siellä Mairen kanssa. Hän tuli linja-autoasemalle kymmeneksi, kuten olimme sopineet. Kyllä hän oli kaunistunut ja ruskettunut paljon edellisen tapaamisen jälkeen. Menimme erääseen varjoiseen puistoon hetkeksi. ja sieltä sitten Olavi enon luo Raholaan. Siellä oli oikein mukavaa, vallankin kun hän myöhästyttyään linja-autosta jäi sinne kanssani yöksi.
Hän lupasi kirjoittaa minulle lähiaikoina, ja nyt olen puolitoista viikkoa turhaan odottanut kirjettä.
Saan vakuutuksesta lähes tuhat markkaa, kun olin tehnyt sairaalavakuutuksen aikaisemmin. Kirjoitin myös kotiin, että lähettävät työlomapaperit pian. Ellei niitä tule, niin yritän neljän vuorokauden kotilomaa. Aika kuluu hitaasti, ja vieläkin on kammassa 67 piikkiä jäljellä.
Varmasti hieno päivä, kun tämä kaikki on ohitse, ja sotilaspassi taskussa.
OOO
Kommenttina voin sanoa, että poikuus säilyi yrityksestä huolimatta. Tytöt olivat siihen aikaan melko tarkkoja neitsyydestään! Tuo vakuutusyhtiöltä tulossa oleva rahasumma oli siihen aikaan melko iso raha, joka vastasi lähes kahden kuukauden palkkaa nykyiseen verrattuna.
1 kommentti:
Kirjoitat hienosti näistä armeijaajoistasi.
Ja kuule, kyllä olisi parempi nykyaikanakin, että tytöt ei heti poikia päästäisi sänkyynsä.
On se vaan tehty siittäkin asiasta niin liian tavallista, etten tykkää yhtään.
Vanhat kurit vaan lapsille alusta asti, ja siveys puoli samaan vanhaan malliin, kyllä sen ehtii sitten, kun ollaan kunnolla tutustuttu!
Kiitos, kun olet vieraillut blogissani ja kommentoinutkin, se on aina iloinen asia!
Lähetä kommentti