keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Päiväkirja EK 20.9.1966

Olen taas komppaniassa, ja lähden perjantaina parin vuorokauden lomalle tuodakseni takaisin tullessa jo siviilivaatteet.
Kirjoitin Mairelle ja Sinikalle eilen ja aion mennä lomalle Putajan kautta. Tästä tulee siis yllätysvierailu, jonka seurauksia on turha arvailla. Voi käydä niinkin, etten edes näe häntä, mutta sitten se nähdään omin silmin.
Nyt on 21 aamua, ja sitten...
Lauantai-iltana pidin jo pienet lähtöjuhlat hakemalla Rommi ja Vaakunapullon Säkylästä. Se oli pieni puntisreissu, josta en joutunut kiinni. Kaikki tuntuu menevän hyvin loppua kohden.
Huoleton mieli täynnä aiheettomia huolia.
OOO
SOTILASKARKURI
.
Loman vääpeli minulle myönsi
päivärahat kouraani tylysti työnsi.
Lähdin heti kulkemaan
pikkurahojani tuhlaamaan.
.
Siviileiltä ryypyt pummasin,
ja siviilivaatteissa hummasin.
Päivärahat kuluivat hukkaan.
Konstaapeli vei putkaan.
Eikö pois voi päästää kukkaan!
.
Tyttöni missä lienetkään
sua tuskin tänä yönä nään.
En enää koskaan juo.
Ei se onnea tuo,
jos ne vapaaksi vaan mut suo.
.
Tuskin kukaan kuvitella vois
vartiosaatossa minut vietiin pois.
Sain kuulla tyttöni saa vauvan.
Minä viivyn vielä kauan
partaalla hyisen haudan.
.
Sen tytön nimi oli Heli.
Mua kauan pois odotteli.
Heli suri kauan aikaa,
kuin ihmettä taikaa.
Minä kannan raitaista paitaa.
.
En tiedä syytä miksi
muutuin sotilaskarkuriksi.
Ei Heli enää sure lain
hän lempii toista poikaa vain.
Minä raukka elatusikeen sain.
.
Minä, joka ennen oli haukka
olen nyt heittiö, raukka.
Juon pulia ja pirtua vaan
kaikkialla vain halveksitaan.
Toki talvet linnassa olla saan.
.
Kerran tiellä tuli Heli mua vastaan.
Hän silloin kantoi jo toista lastaan.
Hän loi minuun ilmeen säälivän.
Olin kuin en ois häntä nähnytkään,
sillä en ala kohtalolla ilveilemään.
.
Olin ilveillyt jo liikaakin
juomalla pirtua, viinaakin.
Kaikki sortavat toinen toistaan,
vaikka en ymmärrä paljoakaan,
niin usein parhaat jäävät luokkaan alimpaan.
OOO
Kirjoitin siellä paljon runoja ja muita juttuja, tämä edellinen oli hyvä esimerkki, joka olisi voinut olla tottakin.
Seuraava päiväkirja onkin jo siviilielämän vaiheita.

Ei kommentteja: