sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

Päiväkirja Inha 31.12.1966

Tänään on tullut päivä, jolloin pitäisi tehdä tilinpäätös vanshalle vuodelle, sillä kirjoitetaanhan huomenna taas uusi vuosiluku 1967.
Työsuhdetta varikolla jatkettiin kuukaudella, joten ainakin alku on taas turvattu. Huomenna tai ehkä jo tänäiltana matkustan Tampereelle, jossa aion käydä tutustumassa Olavin ja Marjatan uuteen huoneistoon.
Mutta mitä minulle tänä vuonna on tapahtunut?
Taloudellisesti kaikki on mennyt aika hyvin, onhan minulla nyt kirjoituskone ja nauhuri, sekä hyvät vaatteet.
Nauhurin ostin tosin jo viime vuonna, mutta tämän vuoden puolella maksoin vasta viimeisen maksuerän. sensijaan kirjoituskoneesta jäi rästiä 85 mk ensivuodelle.
Asepalveluskin tuli suoritettua ja 4 kirjettä keskikoulun Suomenkielen kurssista.
Suhteeni Maireen katkesi loppupuolella vuotta, mutta Sinikkaan tutustuin jo heinäkuussa.
Sisareni Eira meni kihloihin ja odottaa uutta elämää.
Ystävistäni avioitui Vuorisen Olavi, ja Saviniemen Erkki meni kihloihin.
Sairastelinkin aika paljon varsinkin palvelusaikanani, ja sitten vielä siviilissä hetken. Nyt tuntuu kunto taas nousevan huimaavaa vauhtia.
Tunnevyöryjä oli runsaasti, kuten lehdiltäsi näkyy. Sattui kaikenlaista yllättävää ja mielenkiintoista.
Liityin varikon ensiapuryhmään, ja toimin Urheilutalolla ovimiehenä.
En aio tehdä mitään tärkeitä Uudenvuoden päätöksiä. mutta yritän olla kuin mies!
Rahakokoelmani karttui myös huomattavasti sisältäen nyt 136 rahaa. Ostin myös vähän huonekaluja ja muutakin.
Kaikenkaikkiaan vuosi on mennyt hyvin!
OOO
HETKI
.
Meteoriitin lento.
Häikäisevä salaman välähdys,
mitä se on?
Kuu kiertää maan,
maa auringon taa.
.
Helvetinkone pöytälaatikossa,
herätyskello pöydän päällä.
Jatkuva viesti
saapuu avaruudesta:
myötäpäivään, myötäpäivään...
Yksikään hetki ei palaa,
se kuluu vain kerran:
...tik tak tik tak...
.
Miljoonat kuiskaukset
pusertuvat huulilta.
Miljoonat nälkäiset
huutavat leipää!
Miljoonat vaikertavat
sairasvuoteillaan.
Kellot tikittävät
rattaat pyörivät,
miljoonat rattaat...
.
Pirullinen kellokoneito
odottaa joka hetki.
Kuumeinen käsi pusertuu
viimeisen kerran...
.
Atomiydin,
kaasut,
sienimäiset pilvet...
.
Pompeiji tuhoutuu,
vaipuu tuhkaan.
Vieläkin taistellaan,
aina vaan,
vielä!!!
.
Kammottava ääni:
...tik tak tik tak...

Ei kommentteja: