Eräs tärkeä vaihe elämässäni on tullut täyteen, sillä tänään täytän 21 vuotta. Olen siis täysi-ikäinen, ja oikeutettu kansalainen täällä maankannikalla, saan äänestää kommunistia ja mennä kapakkaan.
Sinikalta tuli kirje, se oli hänen viimeisensä, sillä kuoren takareunalla luki: "Toivomukset täytetty!" Kirje sisälsi hänen kirjallisuuspiirinsä arvosteluja tekeleistäni, ja hän ilmaisi myötätuntonsa esikoiskokoelman julkaisemista kohtaan.
Myös Eiralta tuli edellisviikolla kirje, ja aion lähteä käymään hänen luonaan pääsiäisenä.
Kirjapainolakko jatkuu yhä edelleen.
Olin Yrjön tuvalla pyhän aikaan ja suunnittelimme osanottoa erääseen kirjoituskilpailuun.
Lähikuukausien aikana olen lukenut tarmokkaasti Haanpään tuotantoa. Josta erityisesti miellyin: "Kairanmaahan, Noitaympyrään, Hota-Leenan poikaan, Vääpeli Sadon tapaukseen, Ihmiselon ihanuuteen ja kurjuuteen ja Karavaaniin." Olen lukenut kaikkiaan 19 teosta häneltä.
Erityisesti tuntuivat joukosta romaani "Noitaympyrä," joka oli voimakas individualistinen tuote, sekä "Karavaani," jossa oli muutamia erittäin korkeatasoisia juttuja. (Esim. Jaakopin paini)
Niinpä niin.
En osaa tällä kertaa muuta, joten kietaisen lumppuisen täkkini taas ylleni ja yritän herätä huomen aamuna töihin.
OOO
MUISTO
.
Sen hämärän lokakuun illan
kuljimme kaupungilla.
Sitä nyt muistelen tässä
oman huoneeni ikävässä.
Sateenvarjoa vain
aukoa sain.
Sadetihkussa kuljimme
rinnakkain.
.
Illan kauneinta huvia
oli kun vaihdoimme kuvia,
jota nytkin katselen tässä
pienessä ikävässä.
Elokuvan hämärässä tunnustelin
kättäsi vain,
kotisi portailla vielä
lämpimän katseen sain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti