Lauantaina olin Aulavalla. Tanssin taas vain yhden kappaleen sillä lähdin Haukkamäen poikien mukana Mustikkavuorelle.
Tänään olin Halttulan Kallen luona vieraana. Juttelimme kaikenlaista politiikasta, uskonnosta ja tietysti kirjallisuudesta. Mark Twainin "Matkakirjeitä maasta" oli jäänyt vaivaamaan häntä, niinkuin se vaivaa myös minua. Kalle on siitä harvinainen ihminen, että hän ajattelee "itse" omilla aivoillaan. Eilen oli Isä Ullan, Irjan, Jukan ja Eskon kanssa Töyyssyjen autolla käymässä Koskuella vanhuksien luona.
Vaari on toipunut halvauksesta hyvin, mutta vielä sairaalassa.
Huomen aamuna alkaa varikolla kova lastaus, minäkin joudun siihen mukaan.
OOO
OLEN
.
Olen valmis takaisin palaamaan
menneitä aikoja manaamaan
halpoja tyttöjä halaamaan
tuimia tunteita salaamaan.
Olen kalamies jos vain kalaa saan,
ja vaikka en saisi palaakaan,
olen merimies matkalla Malagaan
tummia tyttöjä tuntemaan.
Ehkä en takaisin palaakaan
tunnen ylä- ja alamaan
vaikka en siitä tee valaakaan.
Olen kettu matkalla kanalaan .
-
Olen kulkija matkalla manalaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti