Klo 16,20 Tänään on sunnuntai päivä, ja sataa vettä. Eilen olin taas tansseissa pitkästä aikaa, ajoin mopedilla Mustikkavuorelle, ja sieltä lähdin erään kaverin kanssa Aulavalle. Tuntui hyvältä paikalta, mutta en tanssinut kuin yhden kappaleen erään Töysäläisen tytön kanssa. Aamulla kun palasin satoi jo vettä armottomasti, eikä mitenkään voinut välttyä kastumasta.
Ulla ja Nelly tulivat juuri Töysästä kilpailemasta. Nelly oli päässyt korkeushypyssä toiseksi, ja toi siis taas alpakkalautasen monisataisen kokoelmansa jatkoksi.
Aion kokeilla uutta kirjoitus systeemiä, ja kirjoittaa mahdollisimman usein eri kellonaikoina. Näin haluan antaa tarkan kuvan päivän tapahtumista, ja yritän tehdä muistiinpanoja myös työpaikalla.
Klo 18.10 Kävin aikani kuluksi vintillä ja löysin sieltä nipun entisiä unohtuneita kirjeitäni. Tietenkin toin ne kaikki sieltä pois. Niiden mukana toin myös ikivanhan Katekismuksen ja sarven, jolla tehtiin leipiin reikiä joskus kauan sitten.
Sade ropisee yhä kattoa vasten ja vesipisarat tippuvat myös minun sänkyyni jostain pienestä reiästä tuolta ylhäältä, myös tuuli on yltynyt ja se vinkuu puuskittain nurkissa, ja ravistelee avonaista aittani ovea.
Klo 20.25 Nyt olen iloisella tuulella. Vesisade on loppunut, samoin tuuli. Televisiossa on Amerikkalainen elokuva, jota en kuitenkaan jaksanut katsoa loppuun. Sen nimi on "Tie miehen sydämeen." Löysin pikkuaitasta Sven Hedinin matkakertomuksen Persiasta. Se on teos, jota olen etsinyt jo kauan. Siellä on myös paljon muita kirjoja, joita aion valikoida luettavaksi. On jo hieman hämärää. Epätasaiset pilvenriekaleet purjhtivat taivaalla merkkinä sateesta, joka on nyt kenties loppu.
Klo 22.30 Lueskelin äsken taas runojani pitkästä aikaa.
Ilta on pitkällä. Kaikki ovat menossa yöpuulle, ja minäkin menen pian aittaan. Sunnuntai on vietetty, ja huomenna taas töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti