Ennen heinät laitettiin aina seipäälle ja kotieläimet saivat syödä hyvältä tuoksuvaa maukasta heinää.
Silloin ei heinissä ollut hometta. Allergiat olivat harvinaisia, mutta niinhän se on että maailma muuttuu.
Viimeisinä vuosina kun isä oli lopettanut viljelyksen tehtiin heinää enää pienelle peltotilkulle joka oli jäänyt metsittämättä.
Työ tehtiin naapurin kanssa talkoilla. Näin saatiin paikka säilymään hieman asutumman näköisenä.
Kovasti ovat maisemat muuttuneet. Myöhemmin paikka on jäänyt minun vastuulleni. Peltoa olen niittänyt viime vuosiin saakka mutta viime vuosina se on jäänyt.
Maisemat ovat todella muuttuneet kuvan ajoista.
Siinä pikkuveljeni on jo yli kymmenvuotias mutta tekee innokkaasti seipäälle reikää. Homma kuului osittain myös minulle mutta olin varmaan ottamassa kuvaa.
Isä ruutupaita päällä nosteli hangolla heiniä seipäälle ja naapurin isäntä haravoi.
Kuva on otettu noin 1975 jälkeen. Silloin oli tämä heinäpelto jäänyt sokerijuurikkaan kovalta lannoitukselta tuottamaan monta vuotta hyvää heinää.
Koitti sitten myöhemmin aika sellainenkin kun tarjosin eräälle toiselle naapurille ilmaiseksi valmiiksi kaadettua heinää niin se ei kelvannut.
Heinäseipäätkin ovat kadonneet. En tiedä minne?
2 kommenttia:
Joo, kaikenmaailman myrkkyi nyt heinän sekaa laitellaa ja allergioitten syyks laitan liiallisen puhtauden, eli kaikki pakteerit tapetaa klorinilla.
Timo Lampi
Näin olen sitä myös ajatellut.
Lähetä kommentti