Hiihtokilpailut

Palataanpa ajassa taaksepäin Rantamaalle. Hiihtäminen oli silloin meille nuorille hyvin jokapäiväistä puuhaa. Myös hiihtokilpailuja järjestettiin. Niitä oli koulussa ja Inhan Asevarikolla ja muuallakin. Kerran sitten meillä järjestettiin ihan omat kisat. Keräsimme paikallisista liikkeistä vaatimattomia palkintoja. Optikko Leevi Väliaho lahjoitti oikein alpakkalusikan joka taisi olla jo vähän patinoitunut, mutta kelpasi. Taisi olla talvinen aurinkoinen ilma. Isä oli urheilumiehiä ja toimi ajanottajana. Siinä me sitten olimme Moision Hannu, Tuula ja Eine. Minä, Eira ja Nelly meiltä ja lisäksi oli mukana rukoushuoneella asuvien lapsia joita en muista. Latu nousi ensin Koppikankaalle ja jonkin matkan päästä laski Pöyhösen lammelle josta kiersi lähtöpaikalle pihaan. Varsin ahtaissa oloissakin isä huolehti aina että meillä kaikilla oli sukset. Suurin saavutukseni oli varikon lastenkisoissa silloin

14-vuotiaiden sarjassa kun voitin Hömmön Mikon, joka aina oli ollut ykkönen. Myöhemmin sisareni Nelly, Eira ja Ulla kunnostautuivat nuorten hiihdoissa. Nelly hiihti jopa Suomen mestaruus tasolla, mutta sitten lopetti kovin nuorena.