Tupakkalakkoni alkaa huomenna. Kello 24.00 sammutan viimeisen savukkeeni. Sen tietää koko kylä. Sen tietää Oili, ja sen tietävät kaikki. Se on minulle vaikea, mutta minä voitan!
Sitä kestää vuoden loppuun, ja minä en polta.
Klo 22.00 Kaksi tuntia aikaa. tulin juuri kotoa. Tupakoin parasta aikaa ja tunnustelen hienoimpia makuvivahteita. Huomenaamuna olen raitis kuin taivaan tuuli.
Klo 23.05 Sytytin taas savukkeen. Luen "Joacim" nimistä romaania. Väsyttää.
Klo 23.41 Viimeistä edellinen savukkeeni palaa. Kenties en polta enää koskaan? Professori Peltonen sanoi minulle Sirkkalan sotilassairaalassa noin puolitoista vuotta sitten: "Uskokaa vanhemman miehen sanaa ja lopettakaa se. Ennenkuin olet viidenkymmenen tiedät mitä tarkoitin."
Klo 23.54 En pelkää syöpää, en pelkää mitään. Minä vain lopetan ja olen tahtoni herra.
Klo 23.57 Viimeinen savuke palaa! Kolme minuuttia vielä, ja murskaan sen tuhkakuppiin, joka on vartavasten tyhjennetty tätä juhlahetkeä varten.
Klo 24.00 Nyt se on tapahtunut! Savuke lojuu tuhkakupissa puoliksi poltettuna.
Minä olen vapaa!!!
Pian nostan sen pöydän alle, ja säilytän muistona vielä kauan aikaa. Muistona seitsemän vuoden ajalta kaikista sen tuottamista tuskista ja iloista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti