Koskuen paappa oli isäni isä. Tarkkaa syntymäaikaa en tunne, mutta koska mummo oli syntynyt 25.1.1886 niin olettaisin syntymäajaksi 1883, koska hämärästi muistan heillä olleen kolme vuotta ikäeroa. Paappa oli jo lapsena joutunut kokemaan kovia. Hän oli kuusi vuotiaana karannut kotoaan pahaa äitipuolta. Joitakin hämäriä muistikuvia hänen kertomanaan minulla on, mutta ei muuta. Näin hän sitten päätyi ymmärtääkseni huutolaispojaksi, ja kun hänet vihittiin Susanna Lovisa Takalan kanssa niin enempiä kysymättä pappi muutti hänen nimensä Hautaniemi Heinolaksi. Paappa osallistui kansalaissotaan valkoisten puolella. Tuskin häneltä edes kysyttiin mille puolelle tahdot, vaan tämän alueen miehet pestattiin valkokaartiin.
Vaarilla oli vintillä lakki jossa oli luodinreikä muistona, joka taas kertoo hänen olleen myös taisteluissa.
(dokumentti)
Teille
yövahti
Frans Jooseppi Hautaniemi (Heinola)
on vapaussoturien Huoltosäätiö antanut
SINISEN RISTIN
tunnustukseksi osallistumisesta Suomen vapauden ja
itsenäisyyden puolesta käytyyn taisteluun tai kuulu-
misesta niiden turvaamiseksi toimineisiin suojelus-
kunta-ja Lotta Svärd-järjestöihin.
Tampereella lokakuussa 1967
VAPAUSSOTURIEN HUOLTOSÄÄTIÖ
(allekirjoitukset)
.
Koko elämänsä hän oli töissä Seiloon sahalla Koskuella, mistä johtuen sahan läheltä hänelle lohkaistiin pieni maapala, joka sai nimen Siirilä, ja siihen sitten hän rakensi yhden huoneen kokoisen mökin perhettä varten. Myöhemmin rakennukseen tehtiin yhden makuutilan kokoinen lisähuone. Se oli paapan kotitalo hänen kasvavalle perheelle. Lapsia oli kahdeksan, joista kolme kuoli keuhkotautiin. Oli siinä ahtaat paikat asua!
Ikänsä perusteella paappa jäi eläkkeelle 1948, mutta aina 80- vuotiaaksi hän toimi edelleen sahan yövahtina.
Minäkin olin joskus mukana paapan kanssa kun hän valmisteli höyrykoneet lähtökuntoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti