Työnsin polkupyörää ylöspäin.
Hiki virtasi ja otti rinnasta
jokainen lihas hapoilla.
Olin pelkkää hyytelöä.
Kas tuollahan on penkki
jonne voisin istuutua
ja levähtää!
Ohitseni juoksi nuoria
opiskelijatyttöjä.
Maasto oli hyvää harjoittelupaikka.
Ajattelin, kun vihdoin
saatoin istuutua, että
joka täällä voittaa itsensä
voittaa muualla kilpailijat
ihan leikiten.
Käkkyräiset männyt
keinuivat hiljaisessa tuulessa.
Oli taas lähdettävä
ja pian olisin harjulla
maailma avoin alaspäin.
Vaan vielä viimeinen ponnistus
ja minäkin olisin
kilpailun voittaja.
Sulo Heinola
19.9.2010 Sunnuntaina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti